No plan is a good plan (2020)

Aikaisemmilla reissuillamme kaikki on ollut hyvin tarkkaan suunniteltu. Päiväreitit jokaiselle päivälle, majoituspaikat ja jopa tankkaus- ja ruokailupaikat on päätetty hyvissä ajoin ennakkoon. Tässä toimintamallissa vain on se vika, että jos jotain menee pieleen, kuten vaikka kaatosade tai ylitsepääsemätön kohta, menee koko päivä pilalle. Sadevaatteet eivät ole erityisen mukavat jos niitä joutuu pitämään koko pitkän päivän. Samoin, jos päivälle sattuu tarpeeksi monta umpiperää, suoupotuksia, puuttuvia siltoja tai puomitettuja tietä, hidastuu matkanteko huomattavasti. Tämähän tarkoittaa että saavut myöhässä ja väsyneenä majoituspaikalle. Seuraava aamu käynnistyy vähän edellistä myöhemmin ja heti aamusta on hoppu. Suunniteltu mukava ja leppoisa reissu menee suorittamiseksi. Eikä sellaisesta kukaan nauti.

Niinpä vuoden 2020 reissun teemaksi tuli “No plan is a good plan.” Sovittiin ainoastaan lähtöpäivä ja sen että edellisenä iltana kokoonnuttaisiin miettimään minne suuntaan aamulla lähdettäisiin. Ja yllättävän hyvin tämä pitikin. Suunnittelupaikaksi valikoitui TeemuMoin pihamaa, koska sinne on kaikilla yhtä pitkä matka. Alkuillasta vietettiin MarkkuHoon synttäreitä. Tavan mukaan oli pyöreitä vuosia täyttävälle päivänsankarille teetetty uniikki T-paita.

Keskusteltiin mukavasti maailmanmenosta ja moottoripyöristä. Jokainen oli miettinyt jotain vaihtoehtoja mutta mitään varsinaista suunnitelmaa ei ollut kenelläkään. Kukaan ei oikein tohtinut avata peliä huomisesta ja koko loppureissusta, ettei vaan muut pääsisi sanomaan että olet tehty suunnitelmia vaikka puhe oli ettei tehdä! Hectoe saapui paikalle päivällisen jälkeen. Hän oli jälleen kerran vetänyt kuudensadan kilometrin siirtymän pelipaikoille. Illan aikana selvisi että osa porukasta oli investoinut uuteen telttaan. Täytyyhän teltta olla jos ei ole tietoa nukutaanko sisämajoituksessa vai taivasalla. Ihan kaikkien telttoja ei tällä reissulla kuitenkaan pystytetty. Pikkuhiljaa keskustelu suuntautui huomiseen reissuun. Tehtiin suunnitelma että ensin ajettaisiin pohjoiseen, käännyttäisiin sieltä itään, jatkettaisiin etelään ja lopuksi ajettaisiin länteen. Tämä tarkka suunnitelma sopi hyvin kaikille. Valitettavasti tällekään reissulle eivät kaikki päässeet osallistumaan. Olemme sopineet että valitaan ajankohta joka sopii useimmille.

Joku tuunaus on nyt mielessä.

SUNNUNTAI

Sunnuntai-aamuna kokoonnuttiin Haapalehdon Shellille. Vanhan sanonnan mukaan hyvä runkaus on parempi kuin huono surautus. Joten ensimmäisen päivän reitti veisi meidät joukkorunkauksen kautta Posiolle. Koska koronavirus perui kaikki kesän kokoontumisajot, keksivät eräät kuraveljet Runkausrallin. Tämän kokoontumisajon idea, jos tätä sellaiseksi voi kutsua, oli että jokainen ajaa yksin tai porukassa Runkauksen luonnonpuistossa sijaitsevalle lentäjäpatsaalle. Kirjoittaa nimensä vieraskirjaan, ottaa patsaan juurella kuvan itsestään tai vähintään pyörästään ja postaa kuvan foorumille. Tästä ajotapahtumasta voit lukea enemmän täältä:  http://www.matkaendurot.net/forum/viewtopic.php?f=1&t=43805

Lähtökuopissa Haapalehdossa.
Sunnuntain jälki.

Normaalisti olemme suunnanneet soralle heti kun se on mahdollista. Tämän kertainen reissu alkoi paraatimarssilla Oulun keskustan läpi jonka jälkeen ajelimme nelostien vartta Kuivaniemelle. Oli hauska huomata että vaikka kaikilla on takana yli kymmenen vuotta moottoripyöräilyä Oulun ympäristössä, onnistuimme löytämään uusia teitä.

Runkauksen luonnonpuisto Lentäjäpatsaalla.
Tauolla siellä jossain.

Runkauksen jälkeen TeemuMoi sanoi että voisimme halutessamme majoittua hänen appivanhempiensa mökille. Vaihtoehtona oli etsiä joku hyvä telttapaikka jostain, mutta kukaan ei ollut halukas nukkumaan ensimmäistä yötä teltassa. Sovittiin että TeemuMoi ajaa keulilla Posiolle. Perillä käytiin kaupassa ja mietittiin illallista. Trangialla kokkailu ei kiinnostanut ketään, niinpä söimme Peikonpesässä pizzat.

Maanantain suunnittelua.

Illalla mietimme seuraavan päivän etappia. Joku huomasi paljon puhutun TET-reitin menevän läheltä Sallaa, sieltä olisi hyvä hypätä tälle reitille ja ajella sitä etelään. TET-reitistö on vapaaehtoisvoimin ylläpidetty koko Euroopan kattava soratiereitistö, lisätietoa löydät täältä: https://transeurotrail.org/finland/#2.22/53.69/6.35. Hectoe sanoi sukulaisellaan olevan eräkämpän Rukan liepeillä. Sieltä löytyisi sauna ja sisämajoitus koko porukalle. Telttailu ei edelleenkään tuntunut kiinnostavan ketään ja näin oli seuraavan päivän majoituspaikka päätetty. Reitti Posiolta Sallaan tehtiin valitsemalla pari pistettä paperikartalta ja antamalla navigaattorin päättää loput. Loppuilta meni pizzaa sulatellessa, veneillessä ja saunoessa.

Veneilyä.
Mitä olisi ilta ilman iltanuotiota, makkaranpaistoa ja hyviä juttuja?

MAANANTAI

Hectoe oli ostanut uudet Wolfmanin pehmeät sivulaukut. Tai saattoivat ne olla Enduristanitkin. Niiden kiinnittäminen oli häneltä vielä hieman hakusessa. Muut, Pkilpokin, olivat jo valmiina lähtöön Hectoen pyöriessä pyöränsä ympärillä miettien mihin mikäkin remmi tulee.

Reitti Posiolta Sallaan oli todella hyvää kovapohjaista metsäautotietä. Tulimme huomanneeksi että sopivilla asetuksilla navigaattori löytää mukavia teiltä, ilman että täytyy viettää iltoja tietokoneen ja karttojen ääressä yksityiskohtaista reittiä rakentaen.

Miksi mennä lyhintä reittiä kun voi tehdä mukavan kiertomatkan?

Sallan liepeillä sekä Totin että TeemuMoin samanmalliset navigaattorit pimenivät samassa notkelmassa, liekö ollut venäläisten elektronista häirintää? Sallassa oli tarkoitus syödä jotain kevyttä jolla jaksaisimme mökille asti. Kylän ainoan huoltoaseman sämpylät eivät näyttäneet erityisen houkuttelevilta, niinpä päädyimme kiinalaisbuffettiin. Söimme kuitenkin kevyesti. Uskoo ken tahtoo. Hectoe, Teppi ja Jani huomasivat että ruokapaikka oli lähellä ojanpenkkaa, jossa he noin kymmenen vuotta sitten makoilivat auringonpaisteessa, pizzaähkyään sulatellen, saaden idean Venäjän reissusta. Tuon tarinan löydät täältä: https://www.kuraukot.fi/reissutarinat/viisikko-venajalla-2012/ .

Sallasta hyppäsimme TET-reitille, todeten sen olevan asfalttia melkein Rukalle asti. Yritimme etsiä jotain sorapätkää mausteeksi mutta kaikki olivat umpiperiä. Illalliseksi nautimme pussikeittoja ja kuivamuonia, olisihan noloa tuoda kaikki kuivamuona takaisin kotiin. 

Ruoanlaitto vetää nöyräksi.
Pojat pelaa matopeliä.
GS-kuljettajien kuningas Pekka Ensimmäinen.

Mökki oli sen verran pieni että Totti ja TeemuMoi päättivät telttailla. Sisämajoituksessa olleet kertoivat kärsineensä koko yön sääskiarmeijan hyökkäyksistä. Mietittiin mistä ne olivat sisälle löytäneet kun niitä ei illalla ollut mökissä. Huomasimme avoimien takkapeltien tarjonneen armeijalle hyökkäystien.

TIISTAI

Tiistain sahailut.

Sääennuste näytti koko päiväksi sadetta koko maahan. Päivä sateessa ja telttailu märässä maassa ei kiinnostanut ketään. Täytyisi löytää sisämajoitus. Internet löysi hyvän vaihtoehdon. Puhelinkeskustelu tämän majoituspaikan kanssa meni meni kutakuinkin näin:

– Päivää
– Päivää, tarvitsisin tälle illalle majoituksen viidelle keski-ikäiselle motoristille. Onko teillä vapaita mökkejä?
– Kyllä on. Kahden, kolme ja neljän hengen mökkejä.
– Ajokamat vievät sen verran paljon tilaa että ottaisimme kaksi neljän hengen mökkiä.
– Mutta teitähän on vain viisi henkilöä?
– Niin on. Mutta kuten sanoin ajovarusteet vievät sen verran tilaa että pienemmät mökit käyvät ahtaaksi. Onnistuuko kaksi neljän hengen vierekkäistä mökkiä?
– Ööö. Kyllä onnistuu.
– Loistavaa. Saako teiltä illallista ja aamupalaa?
– Saa kyllä.
– Hienoa. Otamme viisi illallista ja viisi aamupalaa. Entä löytyisikö illaksi vapaata saunaa?
– Tilaussauna on vapaana. Se maksaa xx euroa.
– Mahtavaa. Otamme sen myös.
– Eli otatte siis kaksi neljän hengen mökkiä, viisi illallista ja viisi aamupalaa ja tilaussaunan tälle illalle?
– Juurikin näin. Näyttää siltä että joudumme ajamaan koko päivän vesisateessa. Saammeko illalla viedä ajovarusteemme saunaan kuivumaan viimeisen saunavuoron jälkeen?
– Ette saa.
– Miksi ihmeessä? Varusteemme eivät ole likaisia, ainoastaan märkiä.
– No ette vain saa.
– Asia harvinaisen selvä. Voitte peruuttaa kaikki äsken varaamani. Kiitos ja kuulemiin.
-Hei.

Jatkoimme majapaikan etsintää ja hieman kauempaa löysimme seuraavan ehdokkaan. Varaussivusto ilmoitti vain yhdestä vapaasta paikasta täydellä peruutusoikeudella joten teimme varauksen ja soitimme majapaikan isännälle lisäpalveluista. Keskustelu meni suurinpiirtein näin:

-Päivää
-Päivää, teimme äsken varaussivuston kautta teille varauksen. Saako teiltä illallista ja aamupalaa?
-Ei valitettavasti saa. Mutta meillä on täysin varusteltu keittiö samassa rakennuksessa mitä majoitus. Sitä saa käyttää vapaasti.
-Onko teillä mahdollisuutta saunoa?
-Kyllä on. Laita viestiä kun olette tunnin matkan päässä meiltä. Laitan saunan silloin lämpiämään.
-Mitä tämä sauna maksaa?
-Se kuuluu hintaan.
-Mahtavaa. Laitan viestiä kun olemme tunnin päässä teiltä.

Toiset pakkaa…
…toiset odottaa.

Hectoe oli tänään hieman nopeampi laukkujensa kanssa mitä eilen. Se oli hyvä, sillä sääskiä oli aivan helvetisti. Jatkoimme TET-reittiä etelään. Jos maanantain pätkät olivat loistavia niin tiistai-aamupäivän reitin kuvailuun ei ole suomenkielessä riittävästi superlatiiveja. Saderintama tuli vastaan vähän ennen Hossaa ja bensankin suhteen oli vähän uupeloa. Tankattiin kallista mutta hintansa arvoista polttoainetta ja syötiin hieman.

Aamupäivän tihkusade muuttui iltapäivällä kunnon sateeksi. Suomussalmella oli huumori vähissä, likomärkiä kun oltiin. Käytiin kaupassa ja soitettiin majoituspaikkaan että ollaan tunnin päästä siellä. Luulimme että majoitus olisi lähellä Hyrynsalmea, koska tämä oli varaussivustolla merkitty postipaikkakunnaksi. Hyrynsalmi tuli ja Hyrynsalmi meni mutta navigaattori näytti että jatka poika vaan eteenpäin. Totti ajoi keulilla ja pojat sanoivat nähneensä hänen epätoivoisesti räplänneen navigaattoria. Aivan kuin tämä toimenpide nopeuttaisi matkantekoa. Majoitus oli reilun kahdenkymmenen kilometrin päässä Hyrynsalmen keskustasta, joka väsyneenä ja kylmissään tuntui ikuisuudelta. 

Kun pääsimme perille Kemppaalan maatilalomajoitukseen ( https://www.booking.com/hotel/fi/kemppaalan-maatilalomat.fi.html ), oli isäntä meitä pihalla vastassa sanoen:”Työ taijatte olla märkiä ja kylymissään. En tienny miten haluatte saunoa niin laitoin  molemmat saunat päälle. Saunokaa missä haluatte ja nostelkaa sen jälkeen kamat lauteille kuivumaan. Tuossa on laavu ihan vieressä. Vein sinne puut jos haluatte illalla paistaa makkaraa.” Koska ketään muuta ei ollut majoittumassa, saimme käyttöömme koko kahdensadan neliön huoneiston keittiöineen. Aamulla oli puhelimessa tekstiviesti: ”Huomenta. Sähköt poikki myrskyn takia. Alakerrassa kahvia termarissa.” Asiakaspalvelua isolla A:lla.

Kemppaalan maatilamajoitus.
Karttakuivaamo.
Makkarajoogaa.

KESKIVIIKKO

Seuraavalle päivälle ei ollut ketään tulossa majoituspaikkaan. Saimme pidellä sadetta puolenpäivän yli. Teppi lähti aamupäivästä kotimatkalle, hänellä oli loppuviikoksi sovittuna muita menoja. Loppuporukka päätti suunnata lähemmäs Oulua. Manamansalo tuntui hyvältä vaihtoehdolta. Alkupätkälle löytyi navigaattorin muistista hyvää pätkää, iltapäivä mentiin samalla kaavalla mitä aikaisempina päivinä, pari pistettä kartalta ja elektroniikka hoitaa loput. Reittiä tehdessä tuli huomattua sekin omituisuus että kaksi saman valmistajan eri mallista laitetta navigoi saman reitin eri tavalla. Syyksi paljastui kartta-aineiston erilaisuus. Vaikka molemmissa laitteissa oli viimeisin karttapäivitys, uudemmasta puuttui osa reitin tiestöstä.

Keskiviikon jälki.
Päivän reitin naputtelua.

Manamansalossa vaihdoimme varatun mökin isompaan ja uudempaan. Illalliskattaus syntyi porukalta löytyneistä valmis- ja retkimuonapusseista. Alkupalaksi oli Blåbandin herkkusienikeittoa ja pääruoaksi kanaa tuunattuna thai-kastikkeella. Oli muuten hyvää!

Sievästi leviteltiin romut pitkin kuistia.

TORSTAI

Mestareiden aamupala. Jos asiasta ei ole kuvaa niin asiaa ei ole tapahtunut.

Torstaille jäi kotimatka melkein nopeinta reittiä. Tällainen vauhdissa sävelletty reissu sai niin hyvät arvosanat että todennäköisesti kokeilemme tätä uudelleen.

Reissaajat: Hectoe, Pkilpo, TeemuMoi, Teppi, Totti.