Blogi

Viime kesänä (2024) vietimme pitkän viikonlopun Jämsässä ajellen vanhoja ja uusia rallipätkiä. Konseptina oli:”Vuokrataan isompi mökki useammaksi päiväksi ja jokainen osallistuu haluaminaan päivinä.” Kuraukkojen puolelta osallistuminen oli sen verran vaisua, että piti laajentaa asiakaskuntaa, kutsuimme sitten muutaman ystävän mukaan. Tälläkään reissulla ei sattumuksilta vältytty. Pysykää kanavalla….

Totti

Kesänaloitussaunailta pidettiin vappua edeltävänä viikonloppuna ja poikkeuksellisesti paikalle pääsivät kaikki kerhon aktiivijäsenet sekä puolet nimetyistä Kunnia-Kuraukoista. Todennäköisesti menee vuosia ennen kuin vastaava toistuu.

Pkilpon synttäreistä kymmenen vuotta sitten alkunsa saanut ‘T-paita lahjaksi pyöreitä täyttävälle’ tuli nyt päätökseen, kun Pekka siirtyi omille kymmenluvuilleen täyttämällä keväällä kuusikymmentä vuotta! Kerhon toimesta Pekalle luovutettiin omalla nimellä varustettu nahkainen grilliesiliina.

Loppukeväästä pääsimme vielä viettämään toisenlaisiakin synttäreitä MarkkuHoon motoristiuran täyttäessä kaksikymmentä vuotta! Ja mitäpä sitä motoristi muuta itselleen lahjaksi kuin uuden (käytetyn) moottoripyörän. Jäämme jännityksellä odottamaan alkaako näiden klassikkopyörien kanssa samanlainen vaihtorumba kuin matkaenduroiden kanssa vai löytyikö heti ensimmäisellä kerralla mieluinen.

AT Rallin on vajaan kuukauden päästä ja suurimmalla osalla porukasta on kausi vielä avaamatta. Ajaneet ovat vain pari huimapäätä ja yksi joka eilen meni Keski-Suomeen yhdellä pyörällä ja tuli toisella takaisin. Mutta tästä myöhemmin lisää.

AT Rallin osallistujamäärä oli tänä aamuna kahdeksankymmentäkahdeksan henkilöä, joista puolet teltalla. Iltamyöhään saapuvilla saattaa oikeasti olla vaikeuksia löytää sopivaa leiriytymispaikkaa. Mukavaa että edelleen löytyy harrastajia, jotka jaksavat näitä ‘ralleja’ järjestää. Huhujen mukaan myös ensi vuoden järjestäjä olisi jo selvillä. On hienoa että vuodesta 2007 asti AT Ralli on ajettu yhtä koronakevättä lukuunottamatta joka vuosi. Ja perinne jatkuu.

Totti

No ei nyt ihan huuhdottu, mutta käytiin katsomassa Janin tuttavan valtausta. Mennään kuitenkin aikajärjestyksessä.

Teppi puuhasi meille Lapin reissua jo keväällä ja mukaan saatiin Teppi, Hectoe, TeemuMoi, Jani ja Pkilpo. Hectoe kun asuu etelässä niin hän tuli vaiheittain ensin Ouluun ja sitten Kuusamon sukulaisten kautta omaa reittiään. Myös TeemuMoi tuli Posion mökiltään.

Teppi, Jani ja Pkilpo lähtivät Oulusta tutulta Haapalehdon Shelliltä ajamaan pitkää 450km siirtymää Saariselälle. Ajettiin paljon myös as**ttia sekä kovapintaisia sorateitä jotta matka taittuisi. Taittuihan se ja oltiin lähes tuntia ennen Rovaniemellä Pizzabuffetissa, joka oli helpotus nälkäiselle. TeemuMoilta tuli viestiä että on Sodankylän toisella Nesteellä. Sodankylässä näyttää olevan kaksi kaikkea, Nestettä ja K-Kauppaa, joten tietty eka mentiin väärään tietty. Mutta lopulta löydettiin TeemuMoi energiajuomaa litkimässä. Oli odottanut jo toista tuntia meitä ja väsyneenä edellisen päivän hillareissustaan. Pkilpo kävi hakemassa tavaramerkki vodkaansa Alkosta, Lithuania ei löytynyt mutta yhtä pahaa Dry Vodkaa kyllä.

Lähdettiin neljästään eteenpäin Sodankylästä ja oltiin varmoja että Hectoe jo vuokramökillä odottaakin. Ensimmäisellä tauolla joku kuraukon näköinen ukko viiletti kotarilla taukopaikan ohi, kukas muukaan kuin Hectoe! Porukka koossa 🙂

Saavuttiin majapaikkaan Saariselän Kaunispäälle illalla 19 aikaan. Sauna päälle heti.

Hectoe oli uhkarohkeasti lähtenyt liikkeelle E10:llä, jolla oli jo käyty kaksi reissua. Tämä kumihan ei hirveästi kestä. Hän kuitenkin lähti seuraavan päivän reissulle, mutta laittoi kyselyä Pohjolan kurapyöräfoorumille josko edes jotain käytettyä takakumia löytyis.

Onneksi näin niin saatiin vähän tasoitusta vaikka eipä tuo Hectoen ajoon paljoa vaikuttanut. Käytiin Raja-Joosepissa Luttojoella. Hieno paikka.

Oli lähes kolmenkymmenen asteen helle ja maastopalovaara joten ei voi grillata makkaraa

Foorumi osoitti voimansa ja Hectoe sai ilmaiseksi vähän ajetun Pirelli Scorpion Rally STR kumin. Kumi oli vain Sodankylässä 140km, mutta Hectoelle tuo ei ole matka eikhä mikhään joten hän heitti reissun sinne ja palasi takaisin illaksi. Isot kiitokset kaikilta kuraukoilta renkaasta Janne K:lle Sodankylään!

Seuraavana päivänä käytiin heittämässä TEP -reittiä. Luit oikein TEP -reitti, ei TET kuten saattaisi olettaa. Saatte itse keksiä mistä se lyhenne tulee. Saatiin tutustua kiuaskivillä ajeluun ja mäkisiin maastoihin ja eriväriseen soraan kuin Oulun seudulla tai muualla Suomessa.

No illalla kokkailtiin ja syötiin hyvin. Myös tekoälyn entiteetin merkityksestä kurapyöräilyyn keskusteltiin. Pkilpon vodkavastaavan rooli kyseenalaistettiin kilpailevilla tuotteilla. Ideahan on ihan väärä: sen pitää maistua pahalta eikä hyvältä

Tietenkin huoltoremonttia tehtiin, vissiin KTM liian hyvässä kunnossa Janilla kun työkalupussi on hapertunut?

Seuraavana päivänä käytiin katsomassa kullankaivuuta valtauksella. Edelleen kuuma päivä ja isäntää on viimeaikoina kiinnostanut enemmän hillastus, no metsien kultamarjahan se on.

“Kaivos” ei ole kummoinen kuoppa maassa. Tämä käsin tehtävä kullankaivuu ei tosiaan vahingoita luontoa. Kuopat maisemoidaan ja hiekka kivineen laitetaan takaisin kuoppaan kun alue on käsitelty.

Isännällä oli “kultavarpu”, kaksi kuparilangasta tehtyä keppiä. Mekin saatiin kokeilla, niin kyllä se aina samassa kohdassa kääntyi sisäänpäin.

Oli kyllä mahtava reissu. Hectoe ajoi kotiin eteläsuomeen samana päivänä lähes 1200km ja sanoi että ei ollut edes paha. Me muut palattiin Oulun seudulle 450km ja kyllä sai ajaa tarpeeksi siinäkin.

Kuten aina ennenkin, tämäkin kesä alkoi AT Rallista. Olimme, taas kerran, Itä-Suomessa. Eikä tämä ole moite. Itä-Suomi tarjoaa tähän hommaan parhaat puitteet: mutkaisia teitä ja paljon korkeuseroja. Pääsimme Tepin kanssa lähtemään vasta hieman puolenpäivän jälkeen ja perillä olimme vasta iltauutisten aikaan. Telttakylä oli jo melkoinen ja sopivan paikan löytäminen oli hankalaa. Iltahämärässä sääskien keskellä telttaa pystyttäessä hommassa ei tuntunut olevan mitään järkeä ja känkkäränkkäkin hyppäsi olkapäälle huutelemaan. Muutama hauska heitto ajokavereilta ja huono mieli lensi horisonttiin kuin kivi LC8:n takarenkaasta.

Lauantain ajettiin viiden pyörän porukassa. Päivän lenkiltä jäivät puuttumaan lentohiekka ja suoupotus. Mutta ei niitä kukaan kyllä kaivannutkaan. Liekö ikä tuonut viisautta?

Oli todella mukavaa nähdä kaikkia tuttuja ja tuntemattomia. Kaikkien näiden vuosien jälkeen en vieläkään tiedä kaikkien oikeaa nimeä, pyörähistorian ja tehdyt reissut kylläkin. Ensi vuoden järjestäjäkin on jo selvillä. Hienoa että perinne jatkuu. Näemme kesäkuussa 2025 salaisessa paikassa!

Ensimmäinen nimitys oli syksyllä 2022 ja toinen tulee tässä. Sovimme, ettei nimityksistä tule vuosittaista perinnettä, vaan nimityksiä tehdään silloin kun siltä tuntuu. Toinen periaate on, että nimitettävän henkilön tulee olla lajimme legenda. Henkilö, jonka lähes kaikki harrastajat tuntevat, jota katsotaan ylöspäin ja jolla on positiivinen vaikutus muiden ihmisten suhtautumiseen harrastukseemme.

Perustelut:

Ajamasi päivämatkat saavat monet nuoremmatkin haukkomaan henkeään.

Käsittämätön kyky viedä TransAlp mitä ihmeellisimpiin paikkoihin.

Vilpitön kiinnostuksesi toisten tarinoihin ja ajokertomuksiin. Vaikka itselläsikin niitä riittäsi lukemattomia.

Luo positiivista henkeä ympärilleen.

Hyviä tarinoita reppu pullollaan ja aina hymy herkässä.

TimoVaari osoittaa että matkaendurointi ei katso ikää ja että hyvää pyörää ei tarvitse joka vuosi vaihtaa.

Toinen Kunnia-Kuraukko on Timo Nurmi, foorumilla nimimerkki “TimoVaari”.

Kunnia-Kuraukko on toistaiseksi vapautettu kerhon vuosimaksusta, joka tällä hetkellä on nolla euroa. Kunnia-Kuraukko on oikeutettu kantamaan siitä kertovaa vaatekappaletta ja osallistumaan Kuraukkojen reissuille.

Noin kymmenen vuotta sitten, pkilpon täyttäessä ensimmäisenä miehekkäät viisikymmentä vuotta. Päätimme unohtaa perinteikkäät piiput ja kävelykepit. Hommasimme hänelle uniikin omakuvallisen T-paidan. Paitsi että se oli collegepaita selkätekstillä.

Tästä syntyi kerhoperinne. Jäsenen täyttäessä pyöreitä, hänelle hommataan omakuvallinen T-paita. Valokuva on yleensä joko karikatyyri henkilön luonteenpiirteestä tai vuosien varrella napattu hyvä otos.

Ympyrä on sulkeutunut. TeemuMoi täytti hiljattain pyöreitä. Seuraavaksi pkilpo lähtee omille kymmenluvuilleen. Samaa lahjaa ei viitsi kahta kertaa antaa. Täytyy keksiä jotain uutta.

Totti

Pikkujouluja vietettiin joulukuun alussa Toppila-klubilla. Kahta vaille kaikki saatiin paikalle. Tulevan kesän reissua suunniteltiin. Finaaliin selvisivät Jyväskylän alueen sorasirkus ja Lappi.

Reittimestari Teppi on jo ehtinyt piirtää kiemuroita kartalle ja katsella majoitusvaihtoehtoja. En siis ole ainoa, kenellä on kova polte päästä taas ajamaan. Tenere tarvitsee vielä ison huollon ollakseen kesällä kunnossa. Ja jotain hilpettäkin on taas tullut tilattua.

Totti

Viime vuosi jäi minulta koronan takia välistä. Edelleen joka vuosi sama juttu: Missä on mun paremmat ajohanskat, ne mitkä ostin viime syksynä? Pakkasinko nyt varmasti kaikki, kun tavaraa tuntuu olevan niin kovin vähän.

Jännittää. Tuskin saan kunnolla nukuttua. Herään varmasti ennen seitsemää. Työaamuina en todellakaan. Toiselta vuotaa moottorista öljyä kahdesta eri paikasta. Toisella vuotaa perä, mutta ei moottorista.

Viime talven pimeinä tunteina tuli ajatus hommata kerhon logolla varustetut crossipaidat. Klimin paitamallistosta löytyi sopivat koot ja värit. Painatus tehtiin paikallisesti.

Mukavaa, että näille tapahtumille riittää järjestäjiä. Hommaa tehdään rakkaudesta lajiin, ei rahan takia. Riittää kun saavut paikalle, muut asiat on mietitty puolestasi. Ja saapuminen pitää suorittaa moottoripyörällä, peräkärryn kanssa tuleminen on jyrkästi kielletty. Meidän ajoporukassa jatkui aikaisemmilta vuosilta tuttu perinne. Työkalupussi tarvittiin, ensiapulaukkua ei.

Hienointa on, että tapahtumalle löytyi järjestäjä ensi vuodelle. Viidentoista vuoden ikään ehtinyt hieno tapahtuma saa siis jatkoa.

Totti